Lauantaiaamu valkeni taas vähäpilvisenä ja raikkaana. Itse heräsin jo puoli viiden aikoihin yhden hoitamatta jääneen työjutun säikäyttämänä. Hoidin sen, naputtelin tähän blogiin vähän tarinaa ja pääsimme tien päälle klo 07:30.
Tässä Cottonwood Inn -motellimme aamun sarastuksessa ja riviin oli illan mittaan ilmestynyt lisääkin mopoja meidän lisäksemme.
Aiemmin tässä blogissa taisin ihmetellä USA:sta löytyviä eurooppalaisia paikannimiä. Tässä taas yksi, jonka alkuperäisversiossa yövyin muuten alkukesän Sveitsin reissun yhteydessä.
Painelimme lähes viivasuoraa Highway kolmekuutosta sellaista noin 75 mailin eli 120 km/h marssivauhtia ja tuossa hommassa olikin taas omasta pyörästäni iroittamani "Highway handle" poikaa. Sen kiinnitys Wingiin onnistui eräänlaisen apuklemmarin avulla. Kuvanottohetkellä oltiin jo tultu toista tuntia yhtäsoittoa, mutta sitten Kari totesi takana, että nyt riittää nysvääminen...
Hän keräsi takanani hieman vauhtia, ja hurautti ohitseni noin kahtasataa. Karille selitin myöhemmin nysväämseni johtuneen siitä, että en ollut oikein mukavuusalueellani puskemassa vielä sisäänajossa olevaa konetta ihan äärirajoille. Myönnettäköön kuitenkin, että kyllähän sitä Karin perään tuli lähdetyksi, ja kuvanottohetkellä oltiin jo himmattu noin sataankuutenkymppiin, jolla mentiin jotain parikymmentä minuuttia. Tuuria taisi olla taas sen verran mukana, ettei törmätty virkavaltaan, johon tulevan illan isäntämme Steve oli törmännyt viime vuonna Vermontin CCR:stä kotiin palatessaan. Ja vieläpä samalla Highway 36:lla...
Aamiainen nautittiin pienen Colbyn kaupungin huoltoasemalla noin puolentoista tunnin päässä lähdöstä. Tälläkin huoltsikalla tuntuu olevan oma kantaporukkansa eli osa osa kylän miehistä tapaa kokoontua täällä aamukahvilleen. Ainakin heillä oli ihan omat mukit mukanaan tullessaan kahviautomaatille.
Jonkin matkaa Colbyn jälkeen pääsimmekin sitten taas ajamaan vanhaa tuttua Interstate 70:ä. Nyt oltiin jo tultu sen verran länteen, että nopeusrajoituskin oli nostettu 75 mailiin tunnissa.
Näytä CCR 2011 päivä 3 Phillipsburg KS - Colorado Springs CO suuremmalla kartalla
Tässä lauantain ajoreittimme.
Meidän ajaessamme kohti Steven ja Cherylin taloa oli Steve lähtenyt hakemaan Mirjaa ja Irjaa Denveristä, jossa he olivat yöpyneet edellisiltana päättyneen pitkän reissamisen jälkeen. Me saavuimme talolle puolilta päivin eikä siellä ollut ketään.
Ryhdyimmekin saman tien pyöränpesuhommiin, koska talon edessä sattui olemaan joutilas puutarhaletku.
Emme ehtineet olla noissa hommissa kuin viitisen minuuttia kun jo Steve saapui kyydissään vaimokultamme. Cheryl oli vielä hoitamassa omia asioitaan kaupungilla, ja hän saapuikin kotiin vasta illalla kun me olimme jo ehtineet käydä Steven opastamina aivan naapurissa sijaitsevan Pikes Peak- vuoren huipulla. (Taisin jossain vaiheessa aiemmin kehua sen olevan USA:n korkein, mutta tietohan ei pidä paikkaansa. Saman korkuisia huippuja (eli yli 4200-metrisiä) on useita ja ja mantereen korkein huippuhan on Alaskassa sijaitseva Mount McKinley n. 7000 m korkuisena.). Pike's Peak on sen sijaan USA:n korkein huippu, jonne pääsee autolla.
Tuosta Pike's Peakin "huiputtamisesta" kerron tuonnempana - tai oikeammin kuka huiputti ja ketä...
Painelimme lähes viivasuoraa Highway kolmekuutosta sellaista noin 75 mailin eli 120 km/h marssivauhtia ja tuossa hommassa olikin taas omasta pyörästäni iroittamani "Highway handle" poikaa. Sen kiinnitys Wingiin onnistui eräänlaisen apuklemmarin avulla. Kuvanottohetkellä oltiin jo tultu toista tuntia yhtäsoittoa, mutta sitten Kari totesi takana, että nyt riittää nysvääminen...
Aamiainen nautittiin pienen Colbyn kaupungin huoltoasemalla noin puolentoista tunnin päässä lähdöstä. Tälläkin huoltsikalla tuntuu olevan oma kantaporukkansa eli osa osa kylän miehistä tapaa kokoontua täällä aamukahvilleen. Ainakin heillä oli ihan omat mukit mukanaan tullessaan kahviautomaatille.
Jonkin matkaa Colbyn jälkeen pääsimmekin sitten taas ajamaan vanhaa tuttua Interstate 70:ä. Nyt oltiin jo tultu sen verran länteen, että nopeusrajoituskin oli nostettu 75 mailiin tunnissa.
Näytä CCR 2011 päivä 3 Phillipsburg KS - Colorado Springs CO suuremmalla kartalla
Tässä lauantain ajoreittimme.
Meidän ajaessamme kohti Steven ja Cherylin taloa oli Steve lähtenyt hakemaan Mirjaa ja Irjaa Denveristä, jossa he olivat yöpyneet edellisiltana päättyneen pitkän reissamisen jälkeen. Me saavuimme talolle puolilta päivin eikä siellä ollut ketään.
Tuosta Pike's Peakin "huiputtamisesta" kerron tuonnempana - tai oikeammin kuka huiputti ja ketä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti